Matokompostori – Vihreällä Sydämellä

Matokompostori – Vihreällä Sydämellä

Matokompostorissa syntyvät multa ja ravinteet palauttavat maahan sen mitä sieltä on otettu. Klikkaa ja Twiittaa

 

Matokompostorin eli matomultatehtaan perustaminen ja hoito

 

Tärkeintä lierojen hoidossa on pitää olosuhteet niille sopivina.

Kasvualustan on oltava riittävän kostea ja ruokaa on tarjottava kohtuullisesti.

Mitä vähemmän lieroja häiritään, sitä paremmin ne voivat.

Matomultatehtailija, tunkioliero, Eisenia fetida

  • Aikuisena noin 5-8 cm pitkä ja 0,5 g painava ja  voi elää jopa 4,5 vuotiaaksi
  • Tavallista kastematoa pienempi, tummempi ja selvästi raidallinen.
    • Kastemato ei viihdy yli +15 asteen lämpötilassa, joten se kuolee sisätiloissa.
  • Tehokkaimmin lierot toimivat +20 – 25 asteen lämpötilassa. Alle +5 ja yli +30 asteessa ne kuolevat, eli kuumalla parvekkeella ne eivät menesty.
    • Lieroja voi löytää tavallisen kompostin viileistä reunaosista, mutta ole tarkkana, ettet sekoita sitä tavalliseen kastematoon.
  • Yksineuvoiset lierot lisääntyvät nopeasti, määrä kaksinkertaistuu noin kahdessa kuukaudessa ja kymmenkertaistuu vuodessa.
  • Kiloon mahtuu noin 2000 sukukypsää tunkiolieroa.

 

Matokompostin perustaminen

  • Otetaan iso muovilaatikko tai 10 l ämpäri, jonne luodaan lieroille otollinen kasvualusta.
  • Laita pohjalle noin 10 cm kerros kostutettua seosainesta esim. silputtua munakennoa tai olkia, oksahaketta, turvetta tai hieman maatuneita puiden lehtiä.
    • Joukkoon voidaan sekoittaa myös hieman hiekkaa tai savea, sillä ne edistävät lierojen ruoansulatusta.
  • Samaa seosainesta käytetään myös jätteiden peittämiseen.
  • Seos on sopivan kosteaa kun puristat sitä nyrkissä ja siitä tihkuu muutama pisara vettä.
  • Laita madot uuteen kotiin eväillä varustettuna.
  • Jos lieroja on aluksi vähän, anna niille vain vähän ruokaa kerrallaan.
  • Peitä laatikko kannella, jossa on ilmareiät tai jätä kansi raolleen ilmanvaihdon takaamiseksi.

 

Matokompostorin käyttö eli hoito tapahtuu matoja ruokkimalla

  • Sisätiloissa elelevät matomultatehtailijat ovat vegaaneja. Niille kelpaa ravinnoksi melkein mikä tahansa eloperäinen kasvijäte hedelmien ja vihannesten kuorista märkiin talouspapereihin.
  • Pehmeät pienksi pilkotut ruuantähteet ovat herkkua.
    • Liha, kala ja maitotuotteet alkavat helposti haista,  joten niitä ei kannata syöttää madoille.
    • Kahvinporot ovat happamia, joten vältä niiden syöttämistä madoille.
  • Peitä jätteet seosaineella tai hautaa ne multaan.
  • Jos komposti tuntuu kuivalta, kastele sitä sumuttelemalla.
  • Matoja ei tarvitse ruokkia joka päivä,  noin kerta viikossa on sopiva tahti.
  • Älä anna liikaa jätettä kerralla, muuten se voi alkaa mädäntyä.
  • Mitä enemmän kompostissa on matoja, sitä enemmän jätettä voit laittaa sinne.

 

Matokompostorin mitoitussäännöt:

Matoja tarvitaan painoltaan kaksi kertaa se määrä, mitä jätettä syntyy vuorokaudessa.

Pinta-alaa tarvitaan n. 0,2 m2 viikossa muodostuvaa jätekiloa kohden.

(40 x 50 x 30 laatikkoon mahtuu n. kilo jätettä viikossa)

 

Matokompostori tyhjennetään parin kuukauden välein

  • Runsasravinteinen musta muruinen matomulta on lierojen ulostetta ja niille itselleen myrkyllistä.
  • Kun multa kompostorissa tummenee ja kanta alkaa taantua, on aika tyhjentää komposti ja tarjota madoille uusi puhdas kasvualusta.
  • Parhaiten se käy kirkkaassa valossa, sillä madot pakenevat valoa. Näin voit kaapia mullan ohuina kerroksina laatikon pinnalta.
  • Voit on myös laittaa ruokaa vain laatikon toiseen päähän, jonne madot vaeltavat ruokailemaan ja siirtää ne sieltä uuteen kasvualustaan eväät mukanaan.
  • Helpointa on antaa matojen huolehtia itse muuttopuuhista rakentamalla matokompostistasi kerrostalomallin, jossa madot siirtyvät seuraavaan kerrokseen niiden välissä olevista rei’ístä ravinnon ja uuden kasvualustan houkuttelemina.
  • Jätä loput matokompostorin sisällöstä vielä odottamaan noin kuukaudeksi, että siellä olevista munista ehtii kuoriutua lieroja ennen matomullan käyttöä.
  • Matokompostin jälkikypsennyksestä huolehtivat mullassa olevat mikrobit.

 

Matomulta on hyvin ravinteikasta ja yksistään liian väkevää kasveille.

Sitä kannattaakin käyttää lannoitteena tai maanparannusaineena sekoittamalla sitä vanhan mullan joukkoon.

 

Oma mielipiteeni

 

Matokompostori opettaa muksujen mittakaavassa kiertotaloutta kerrassaan mainiolla tavalla.

Lautaselta puutarhaan ja puutarhasta lautaselle. Maailmassa mikään aine ei häviä.

Oli mahtavaa kokeilla matokompostorin perustamista ja todeta että systeemi toimii ja on juuri niin helppoa ja hauskaa kuin aavistelinkin. Bonuksena myös hajuton ja hiljainen. Sopii loistavasti mm. päiväkoteihin ympäristökasvatusvälineeksi.  Onnistuu ihan tavallisessa kannellisessa 10 l ämpärissä. Lierot ovat lapsista mielenkiintoisia, paljaalla silmällä nähtävissä olevia otuksia ja matomultaa syntyy verrattain nopeasti. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Tekee hyvää myös pääasiassa toimistotyötä tekevälle aikuiselle antamalla tilaisuuden upottaa säännöllisesti kerran viikossa kädet multaan ja nauttia maaperämikrobien terveysvaikutuksta.

Kiertotalous on yksi tulevaisuuden suurista megatrendeistä.

 

Lähteet:

Kierrätyskeskus ”Tunkiolierot touhuilemaan” esite

Eija Koskinen: Matokomposti kirja